lauantai 27. syyskuuta 2014

Kissani Jugoslavia

Hankalaniminen kirjailija Pajtim Statovci on kirjoittanut kirjan, joka myös saattaa olla hankala. Tai sitten ei - lukijan mukaan. Kirja ei kuitenkaan päästä helpolla.

Kissani Jugoslavia on kertomus pakolaisuudesta ja sen myötä erilaisuudesta, perimmäisistä peloista sekä sopeutumisesta tai sopeutumattomuudesta. Ja muutamasta muusta asiasta.

Albaaniperhe muuttaa Suomeen, kun olot väkivalloin jakautuvassa Jugoslaviassa käyvät vaarallisiksi.

Tarina kertoo maahanmuuttajan "tavallisen" tarinan: kuinka kultuuri on toisenlainen, kuinka ennakkoluulot näkyvät ja vaikuttavat,  kuinka muuttaja on kotimaassaankin vierailija muutaman vuoden kuluttua - tämä kosketti minua erityisesti. Samoin kirjailijan tapa sukeltaa viiltävän syvälle näennäisen pintakeveyden kautta.

Fokus on perheen äidin, Eminen: hänen kasvatuksensa, avioitumisensa sekä perheenäidin ja vaimon roolinsa kuvataan tarkkanäköisesti. Toinen päähenkilö on Emilen vanhin poika, Bekim. Vaikka myös isä taustoineen selostetaan tarkasti, se ei herätä samaistumista, sillä kuva ei ole miellyttävä. Mutta jokaisen rooli on tärkeä.

Perheen sisäiset suhteet ovat universaaleja, vaikka maan tavat vaihtelevat. Jokainen ymmärtää hierarkian, vaikkei sitä noudattaisikaan. Onko se albaaneilla tiukempi kuin meillä totutusti - vaikea sanoa. Ainakin se on erilainen. Yksi kirjan kiinnostava anti onkin runsas albaanikuvaus; perinteet, rituaalit, ajattelutavat, jopa hygieniatottumukset kuvataan tarinan kautta.

Kirjailija maalaa kuvan lapsuudesta, jossa isä on julma. Poika näkee painajaisia käärmeistä ja isona hankkii lemmikikseen kuningasboan, Jonka hän lopulta surmaa säälimättömästi. Symboliikka on selkeää. On inhokkeja, on lemmikkejä.

Kissa on lemmikki. Se on myös rakastettu. Olio, joka häipyy, tai se, josta pitää pitää huolta. Se olet sinä itse tai kuka tahansa meistä. Kirjassa se on kumppani, joka joko jää tai sitten ei. Ehkä se on kokonainen maa?

Teksti leikittelee ihmistasolla, mutta myös muilla tasoilla. Kirjoittaja ei ole alunperin suomenkielinen, mutta taitaa kielen upeasti - kirja on kirjoitettu suomeksi. Ero natiiveihin ilmenee lähinnä vivahteissa ja sanavalinnoissa, jotka rikastavat kieltä ja tekevät siitä ilahduttavan raikasta.

Tarina on julma, mutta todenmakuinen. Hippunen huumoria ja fantasiaa sekoitettuna ankeaan arkeen, kuin pakona todellisuudesta. Lukijana kiteytän niin kirjan viestin kuin lukukokemuksen yhteen sanaan: avartavaa.

Kenelle? Maagisia elementtejä kaihtamattomille, pakolaisuudesta tietoa etsiville, ryhmäpainetta vastustaville, perinteiseen suomiproosaan vaihtelua hakeville.

Muualla: Tuija syttyi hitaasti, mutta lämpö pysyy. Ja muita blogiarvioita en hämmästyksekseni löytänyt. Toivottavasti niitä on tulossa.

Pajtim Statovci: Kissani Jugoslavia. Otava 2014.


12 kommenttia:

  1. Kirjasähkökäyrässä on arvio kirjasta.
    http://kirjasahkokayra.blogspot.fi/2014/09/normal-0-21-false-false-false-fi-x-none.html
    Minusta kirja oli tämän vuoden parhaimpia esikoiskirjoja. Viisi tähteä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, minä uskoin, että jollain varmasti on arvio, mutta google ei löytänyt, höh.

      Poista
  2. Muistelen nähneeni tästä useampiakin arvioita... kummallista, jos Google ei niitä löydä. Tämä on alkanut kiinnostaa minuakin. Juuri tuo fantasian sekoitus arkeen houkuttelee, ja tykkään kirjan kannesta (vaikkei se yksistään tietenkään saa kirjaa lukemaan),

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sano muuta, googletus ei tänään toiminut ollenkaan. Minä en ole kissaihminen, joten minua kansi vähän vierautti, mutta onneksi tulin lukeneeksi kuitenkin. Ei se olekaan mikään kissanylistyskirja.

      Poista
  3. Minäkin luin tämän äskettäin ( http://goo.gl/idFFnQ ) ja pidin tosi paljon! Isän ja äidin kuvaus oli ehkä aika tavanomaista, mutta taustana pojan kissajutuille tietysti tärkeää. Ja kyllähän ne häätapojen kuvaukset ihan sinälläänkin oli mielenkiintoisia.

    VastaaPoista
  4. Ja sinullakin, tosiaan, pahoittelen googlen puolesta. Tapojen kuvaus kaiken kaikkiaan oli minusta erittäin mielenkiintoista tässä.

    VastaaPoista
  5. Minäkin olen tämän hämmentävän ja hyvän kirjan lukenut: http://kirjakaapinkummitus.blogspot.fi/2014/09/pajtim-statovci-kissani-jugoslavia.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jonna! Hämmentävä ja hyvä on kelpo tiivistys.

      Poista
  6. Jonnan postauksessa on lisää linkkejä. Erjan arvio on asiantunteva, kuten aina. Kaikki muutkin mainitut linkit kannattaa lukea, jos kirja kiinnostaa. Ja toivon ja uskonkin, että monia kiinnostaa.

    VastaaPoista
  7. Olen tästä kirjoittanut minäkin, kummallista, että google ei ole löytänyt arvioita.
    Minäkin pidin tätä avartavana kokemuksena. Minulle symboliikka ei vielä avautunut tavallasi selkeänä, luulen, että luen tämän jossakin vaiheessa vielä uudestaan. Mutta joka tapauksessa olen samaa mieltä, jotain virkistävää tässä oli, toki myös syviä teemoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Osin symboliikan koin selkeäksi, osaa en - jäi kiehtovasti mietittäväksi. Lukijan omasta tulkinnastahan merkitykset syntyvät. Jos lukisi ajan päästä uudestaan, löytyisi varmaan uusia merkityksiä.

      Poista
    2. Ja tässä linkki Amman tekstiin. Minäkin yritin etsiä kannen tekijää, mutten kirjasta löytänyt. Google ei löydä edelleenkään blogitekstejä, mutta kun vaihdoin sanajärjestyksen toisin päin, alkoi löytyä. http://ammankirjablogi.blogspot.fi/2014/08/pajtim-statovci-kissani-jugoslavia.html

      Poista